Lukemiseen löytyy aina aikaa

Rakastan dekkareita. Niin paljon, että luen niitä vähintään yhden viikossa, useimmiten jopa kaksi. Luen toki muunkinlaista kirjallisuutta, mutta jokin näissä rikostarinoissa, rikosten selvittämisessä ja jännityksessä kiehtoo erityisesti. Lisäksi, mitä uudempi dekkari, sen kiinnostavampi se mielestäni on. Lasken dekkariksi kaikki jännittävät rikosromaanit, saman ajattelun mukaisesti kun kirjastostakin löytyy jännitys-osaston alta kaikki dekkarit ja rikosromaanit. Jos siis puhun dekkarista, se ei välttämättä tarkoita sitä, että siinä on poliisi joka tutkii rikosta.

Kirjailijan kirjahyllyn parhaimmistoa

Erityisen lähellä sydäntäni on pohjoismainen jännityskirjallisuus, myös suomalainen. Kiehtovimmalta tuntuu kuitenkin lukea Islantiin, Gröönlantiin tai Pohjoisnavalle sijoittuvia dekkareita. Niissä maisemissa ja luonnon vastavoimassa on ripaus toisenlaista jännitystä, kuin mihin itse olen täällä lumettomassa Espoossa tottunut.

Rivi lempidekkaristeja

Ja kuten kirjoittamiseenkin, myös lukemiseen, pätee samat säännöt: lukea voi missä tahansa, varsinkin kahviloissa. Luen myös autossa apukuskin paikalla istuessa, aamupalalla, iltapalalla (ruokailun aikana en sentään, ellen ole yksin kotona), ennen nukkumaan menoa, lattialla, sohvalla, nojatuolissa, pihalla riippukeinussa ja kyllä – myös saunassa!

Luen myös saunassa!

Parhaimmillaan lukeminen inspiroi myös kirjoittamaan tai antaa ideanpoikasia käynissä olevaan käsikirjoitukseen. Monesti kirjaankin ne nopeasti ylös paperille ja jatkan kirjan lukemista.

Espoolaisessa kahvilassa lukemassa
Dekkareiden ahmiminen saattaa lihottaa!

Vaikka olenkin kuvannut lukuhetkiä Espoolaisissa kahviloissa, niin saunassa lukemisesta en aio kuitenkaan julkaista kuvamateriaalia…

Share