Kirjoittaisinko minäkin

Sain idean kirjoittamiseen miltei kuusi vuotta sitten. Oli kesä, luin kiehtovaa dekkaria – jälleen kerran – kun se iski: entäpä jos minäkin kirjoittaisin! Valehtelematta, siltä istumalta, nappasin kynän ja vihkon käteeni ja lähdimme viettämään kaunista kesäpäivää Espooseen Matinkylän rantaan.

Entäpä jos minäkin kirjoittaisin! Osaisinko? Mistä aloittaisin?

Miltei hengästyin, kun ryhdyin kirjoittamaan. Sanoja virtasi kynästä paperille niin huimaa vauhtia, että idean oli täytynyt muhia mielessäni salakavalasti jo pidempäänkin. Piti vain tehdä päätös alkaa kirjoittaa.

Jo saman päivän iltana ryhdyin kartoittamaan mahdollisia kirjoituskursseja. Sopiva kurssi löytyikin Espoon Tapiolasta, silloisen työväenopiston tarjonnasta. Kurssin nimi oli ’kirjoita tarinallesi siivet’. Kurssi oli kuitenkin täynnä, mutta kuin ihmeen kautta sain peruutuspaikan kurssille ja sillä tiellä ollaan. Tuolta työväenopiston kurssilta onkin tietääkseni syntynyt ainakin neljä kirjailijaa. Lisäksi löysin kurssilta ystävän, jonka kanssa yhä jaamme kirjoittamisen ilot, sekä surut.

Työväenopiston kurssilla olleista ainakin neljä opiskelijaa on julkaissut romaanin

Sittemmin olen jatkanut kirjoituskursseilla käymistä (kerron niistä myöhemmin lisää) ja – mikä parasta – saanut lisää kirjoittavia ystäviä.

Kirjoittaminen on ihanaa. Tule mukaan seuraamaan sivujani ja lukemaan lisää aiheesta!

Käsikirjoitusta ulkoiluttamassa Espoon Otsolahdessa
Share